keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

28.3-1.4.2013, PÄÄSIÄISLOMA SVEITSISSÄ

Aloitan taas tämän jutun, sää asialla. Kuinkas nyt muutenkaan. Saksan radiossa puhutaan nyt vallitsevasta ilmasta, että on Siperian sää kysessä. Vähän hassulta minusta tuntuu kun lämmön puolella ilma on ja ei sitä pakkastakaan ole paljoa ollut. Tietysti jos ajatellaan, että millaiselta nyt pitäisi ulkona näyttää ja lämmönkin olla lähellä +20 tai ylikin, niin Siperian säähän nyt on tosiaan kysessä. Maaliskuun sää Saksassa on tilastojen mukaan ollut kymmenen kylmimmän maaliskuun joukossa eli tämä ei ole läheskään tavallista tähän aikaan vuodesta. Hyvä niin.
Kirjoittelin Pääsiäisreissullamme muistikirjaan näin. En koskaan tule tänne nettiin muistikirjaani kirjoittelemaan kaikkia tekemisiämme ja asioitamme. Jätän jotain minun ja meidän salaisuudeksi.


28.3.2013, Torstai
 Olin kovasti viime päivät tutkaillut Euroopan ilmoja. Olemme jo pitkään ajatelleet Pääsiäisenä menevämme Venetsiaan. Kevät on sielläkin myöhässä ja lupasi vesisadetta ja kymmenisen vain lämmintä sinne joten muutimme suunnitelmia. Säiden tutkiminen netistä on vähän hankalaa, kun kaikki antaa vähän erilaista ennustetta mutta tulimme siihen johtopäätökseen, että menemmekin Sveitsin puolelle ja Lago Maggiore-järven rannalle. Siellä saattaa lämpö nousta pariinkymmeneenkin ja aurinkoakin luvassa enemmän kuin Italian rannikolla Välimerellä. Vuosi sitten Pääsiäisenä olimme Garda-järvellä. Muistan kuinka pian Innsbruckin jälkeen Italian puolella oli niin vihreätä ja lämmintä, nyt on toisin.




Lähdimme matkaan torstaina neljän jälkeen, kaupassa käyntimme jälkeen. Kotona oli päivällä vähän aurinko paistanut ja aiemmin satanut lumi hieman sulanut mutta lähtömme aikoihin satoi kovasti märkää räntää ja ilma oli nollan paikkeilla. Baanalle päästyämme sade muuttui vedeksi. Ilma oli sateesta johtuen kurja, eikä näkynyt lähestyvät Alpit. Itävallan puolella pian sade lakkasi, maa oli lumeton ja tie kuiva. Ilta alkoi pian hämärtyä. Autoja oli paljon liikkeellä. Lämmintä oli kymmenisen astetta. Me ajelemme hyvin harvoin pimeällä, ainoastaan jos on hyvin pitkä matka jonnekin. Nyt ajattelimme tehdä poikkeuksen vaikkei matka pitkä ollutkaan. Aamulla olisi niin mukava herätä, olematta kiire. Olisihan se mukava kuivalla ilmalla ajella pimeällä San Bernardino -passilla, näkisi mukavasti laaksoon, ajattelin. Lokakuussa Toscanan reissulta palatessamme olimme viimeksi sen ajaneet, toisin päin etelästä pohjoiseen. Tuolloin oli syksyn ruska ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta.
Kun pikkuhiljaa aloimme nousemaan vuoristoon, jossakin lasketeltiinkin, lunta alkoi olemaan enemmän, ei ollut vuosi sitten kun palasimme näin. San Bernardino -passia lähestyessä alkoi kova lumisade, autoja oli liikkeellä paljon eri maista. Rekkoja tuli vastaan ja heidän kaista oli aika luminen, meidän puolittain sula, ei liukas ollenkaan. Tämä tiehän on hyvä, leveä ja hyväkuntoinen. Voi ajaa hyvin auton ja vaununkin kanssa. Suola-autoja tuli pari vastaan. Tuolta San Bernardinolta alas laaksoon on matkaa yli 15 kilometria. Tunneleitakin on välillä. Kiire tuolla hiljaa alas matelevalla autoletkalla ei ollut. Mietin, olisiko Suomessa näin rauhallisesti ajeltu? Seisoimme välillä vain ja vauhtimme oli huimaa 20-40kmh nopeutta, oli turvallisen tuntuista minullekin pelkurille. Lunta satoi kovasti tupruttamalla, joten en nähnyt maisemia ylhäältä alas laaksoon. Lisäaikaa meni tuolla matkalla varmaan tunnin verran.


-tuossa linkissä tietoa myös patikoinnista ja maastopyöräilystä Sveitsissä

Olimme Lago Maggiore- järvellä vasta varttia vaille kymmenen illalla ja menimme Camping Tamaroon. Täällä emme olekaan ennen käyneet, ei edes tällä järvellä. Olimme viiden tunnin matkan matkanneet pysähtymättä, jos noita ruuhkaseisomista ei oteta huomioon. Harvoin ovat Kisutkin olleet näin pitkää aikaa häkeissään, ei tuo heitä näyttänyt haittaavan, olivat niin tyytyväisiä. He ovat kyllä maailman parhaita karavaanari-Kisuja.

29.3.2013, Pitkäperjantai
 Hyvin nukutun yön jälkeen on mukava nousta kiirettömästi. Kisutkin olivat innoissaan maisemistaan kulkupelimme ikkunoista. Taas on niitä lintuja ja sorsia. Tälle leirintäalueelle eivät ole koirat tervetulleita, eli se ilo puuttuu kun koirien puuhia ei voi Kisut seurata.
Illalla ajoimme ihan vain johonkin paikkaan ja meille sanottiin, että aamulla voimme paikkaa vaihtaa. Vaihdoimmekin rannan lähelle. Rantapaikat olivat jo täynnä. Tästäkin paikalta on nyt hyvä näkymä järvelle.
Aurinkoakin paistaa päivän aikana aina välillä ja lisälämpö tuntuu mukavalta. Lämmintä on varjossa ollut noin 13 astetta. Pitkäperjantai kuluu rennosti laiskotellen. Kävelyretkellä katsellaan lähimaisemia. Vuoret lumihuippuineen näyttävät järven ympärillä oikein mukavilta. Tämähän on Sveitsin italialaista aluetta eli pääkieli on Italia. Sen myös kuulee ja huomaa ihmisistä, että ovat erilaisia kuin vaikkapa Saksassa. Ihmiset juttelee kovaan ääneen ja lasten meteli alkaa aamulla kahdeksan jälkeen. Se tuntuu vähän oudolta, ei Saksassa näin. Eron kyllä huomaa. Saksalaiset vastaan tullessaan kyllä tervehtivät mutta eivät välttämättä sveitsiläiset.
Täälläkin on kuulema kevät ja kesä myöhässä. Jotkut puut vihertävät vähän ja kukkivia isoja pensaitakin on, niistä jotkut on jo pudottaneet kukan lehdyköitä maahankin. Palmut näyttävät aina hienoilta.
Illan pimetessä, järvi ympäristöineen näytti mukavalta, kun valot kimalteli vuorten rinteissä pieninä loistavina timantteina. Tuo näky on aina kaunis ja hyvin rauhoittavakin.

30.3.2013, Lauantai
 Aamulla pitkän ja hyvin nukutun yön jälkeen herättyämme ehdin jo kehua ettei ole vettä satanut, mutta ei kulunut kuin hetki niin alkoi katolta kuulua ropinoita. Lämmintä aamulla yhdeksän aikaan kahdeksan astetta.
Sateen piti olla tänään satunnaista ja ilma puoli pilvistä. Kova sade loppui vasta neljän aikoihin. Me löhöiltiin ja oleskeltiin vain mökissämme koko sateen ajan, Kisutkin oli tyytyväisiä. Naapurit, saksalaiset ulkoili. Kerran suomalaiset puhui, kuinka saksalaislapset ovat tyytyväisiä vesisateeseenkin. Heinäkuussa kun koulut ovat loppumassa, lapsilla on koulussa metsässä kaikkea mukavaa askartelua puusta ja muuta puuhaakin viimeinen viikko. Saksalaislapset ovat innoissaan vaikka sataa ja kastuvatkin kun taas suomalainen valittaa.
Sateen loputtua lähdimme kävelylle ja poikkesimme sveitsiläisessä Coopin ostoskeskuksessa. Siellä oli pihalla muutama eläin ja lapsille hepparatsastusta. Sisällä oli myös tapahtumia, mm. hiekkalinnoja oli tehty ja matkaesitteitäkin oli tarjolla. Tunnelma oli kuin Italiassa, puheenkin takia, mutta ihmiset ovat pääasiassa italialaisten näköisiä ja kauhea hössötys on ihmisillä menossa. Ei ole kotoinen saksalainen rauhallisuus ja ystävällisyys läsnä.
Tämä Lago Malliore-järvi ainakin täältä pohjoisesta on hyvin kaunis ja ympärillä vuoret. Järvihän on isompikin kuin Como- ja Garda-järvet. Jospa huomenna ei sada ja pääsemme pyöräilemään. Kävelyllä on huomattu, että on hyvät pyöräilytiet ja -kaistat. Luulen, että tuosta syystä tästä järvestä tulee meille suosikki paikka?
Ensi yönnä siirrytään kesäaikaan.

31.3.2013, Sunnuntai
 Kesä-ajassa nyt ollaan. Aamulla taivas oli lähes sininen ja lintuset ulkona riemuissaan. Näkee myös Kisuista, että nauttivat auringosta ja lintujen touhujen seuraamisesta. Aamupalamme syötyä lähdimme heti pian pyöräilemään. Tuntui, että koko tienoo oli myös lähtenyt ulkoilemaan sadepäivän jälkeen, oli kevyenliikenteen väylät täynnä pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Locarnoon oli hieno pyöräillä rantamaisemissa, palmuja, pensaita ja kukkasia kukki kauniisti mutta kevät on todella täälläkin myöhässä, kun tulpaanit eivät vielä kuki. Oli siistin näköistä. Ajelimme kaupungista ohi. Maastopyöräilyä joen rannassa. Istuimme aina välillä nautiskellen auringon lämmöstä. Pyörätiet olivat hyväkuntoisia. Yhdessä paikkaa jouduimme ajamaan autokaistalla omalla pyöräkaistalla, mutta autoilijat ajavat täällä rauhallisesti, ei niinkuin Italiassa jossa ne ajaa tuhatta ja sataa, se on minusta pelottavaa. Taidamme tänne tulla toistamiseenkin, tämän järven rannalle ja Sveitsin puolelle. Eikä ole liian kaukana tulla vaikka vain viikonloppureissullekaan. Normaali pyöräilyä on hyvä harrastaa, parempi kuin Garda- Ja Como-järvillä. Onhan tuonne vuorillekin mahdollista mennä pyöräilemään, esitteissä oli mahdollisuuksia ja juttuja.

1.4.2013, Maanantai
 Tänään on aprillipäivä, en viitsi ketään kiusata. Aamu kyllä alkoi kurjasti kun kaadoin mukillisen kahvia ympäriinsä, ottaessani tärkeää kuvaa ipadillä Kisusta kojelaudalla. Niinkuin ei olisi tuostakin asiasta kuvia yhtään.
Aamupuuhat tehtyämme lähdimme kotia kohti. Ensin oli tarkoitus kiertää toista kautta mutta ajattelimme, että ruuhkia voi olla ja aikaa menee. San Bernardinon lähestyessä ilmankin alkoi vähän selvitä ja Alppien toisella puolella aurinko paistoikin jo komeasti. Lokakuussa tulomatkalla Italiasta oli passilla taivas sininen ja kaunis ruska, nyt tienoo näytti niin harmaalta. Ylhäällä lunta oli, sitä ei juurikaan vuosi aiemmin Pääsiäisenä ollut kun palasimme Garda-järven reissultamme. Kevät ja kesä on myöhässä todellakin.
Meillä on aina tapana pysähdellä usein matkan aikana, aina kun siltä tuntuu, että haluaa katsella ja ihastella paremmin. Noin teemme, vaikka maisemat ovat jo tuttujakin ja niin teimme nytkin. Ruuhkia ei matkalla ollut juurikaan, outoa. Ihmettelimme kovasti Itävallan puolella matalalla rinteessä olevaa lunta tähän aikaan vuodesta. Koti-Saksan lähestyessä ilma alkoi harmiksemme pilvistyä. Kotona oli lumet kuitenkin jo sulaneet ja krookuksia kukki.
Kiitos mukavasta lomasta muille seurassani oleville Karavaanareille!

Otin reissullamme noin 400 kuvaa, joista olen valinnut 100 kuvaa. Opettelen tekemään kuvista kuvaelokuvaa, opeteltavaa on ja hidastakin tämä homma on mutta oikein kiinostavan mukavaa. Blogin ohjelma pienensi valokuvaelokuvan, että jos tuon suurentaa koko näyttön kokoiseksi niin kuvat menevät epäselviksi ja pienenä liian pieni ovat kuvat ja tekstit. Eipä ollutkaan hyvä tekeminen. Koneella alkuperäinen, sekin pienenetty on lähes 100M:n kokoinen.







Soleil

Ei kommentteja: