maanantai 1. heinäkuuta 2013

30.6.2013, PYÖRÄRETKI TONAVAN RANNOILLA

Maissi on kyllä  lyhyttä. Näkee, että kesä on ollut myöhässä ja kylmiä ilmoja pidellyt. Aikaisempina kesinä kesäkuun lopussa on jo viljaa puitu kovaa  vauhtia nyt varmaan mene viellä aikaa kun alkavat osa viljapelloista vasta haalistumaan.

Lauantaina sateli vettä mutta tänään ei ja välillä aurinkokin paistaa. On sunnuntai. Rakastan niin näitä sunnuntain rauhallisia hetkiä ja tätä rauhaa mikä Saksassa sunnuntaisin vallitsee, oikeastaan tämä rauhallisuus alkaa jo lauantaina iltapäivällä kun suuriosa kaupoista menee jo tuolloin kiinni.

Lähdemme pyöräretkelle Tonavan rannoille.

 Sunnuntaisin on sama hiljaisuus kuin yöllä, hiljaisuus aika on myös arkena yhdestä kolmeen, kukaan ei tee remontti töitä tai polttopuita, kukaan ei leikkaa nurmikkoa äänekkäällä ruohonleikkurilla sunnuntaisin, kukaan ei huuda ja mölyä ulkona. Iltapäivästä vasta kuuluu iloista juttelua ja lasten leikkiä. Kaupat ovat kiinni, poikkeuksena joissakin suosituissa turistikohteissa on joku kauppa auki. Ruokaravintolat aukaisevat ovensa vasta viiden jälkeen.  Monesti kun olemme auto ajelulla, ihmettelemme sitä miten kylät ovat hiljaisia.

Ajelemme vehreiden puiden alla.

 Ihmiset ovat rauhassa kodeissaan ja iltapäivällä lähdetään perheenä usein ulkoilemaan. Saksassa merkittyjä kävely- ja pyöräily reittejä on valtavasti ja niistä on myös hyvät kartat saatavilla. Reittien varrella on penkkejä ja on jopa nuotio paikkoja. Noita reittejä lähtee joka peltoaukeammalta tai metsän läheltä. Kulkevat peltoaukeamilla, jokien ja järvien lähettyvillä sekä tietysti metsissä. Nämä hyvät ja laajat ulkoilureitit ovat kovasti ihmetyttäneet minua. Kotikylästämmekin lähtee reittejä moneen suuntaan.  Voi olla, että kävelyyn on oma sorapintainen ja pyöräilyyn oma asfalttipintainen reitti. Ihmiset myös paljon käyttävät näitä ulkoilu mahdollisuuksia. Paljon näkee pyöräilijöitä jotka ovat pyöräreissulla, runsain tavara määrin. Täällä ihmiset pukeutuu ulkoiltaessa aina tilanteen mukaan. Esimerkiksi on aivan tavallinen näky sellainenkin, että eläkeläispariskunnalla on pyöräiltäessä kunnon varusteet, tiukoista pyöräilytrikoista pyöräilykäsineisiin tai jos ihmiset ovat kävelyllä maastoreiteillä silloin ovat vaelluskengät jalassa ja vaellus vaatteet päällä. 

Rauhaisaa ulkoilua ja yhdessä oloa.


Tässä omat kaistat käveliöille ja pyöräiliöille.


 Taas kaupungeissa ihmiset usein ovat sunnuntai kävelyllä pyhävaatteet päällä ja pariskunnat kävelevät käsi kädessä. Tämäkin on niin kaunista ja tunnemme kuuluvamme hyvin tähän joukkoon jo tuonkin takia. Kävelimme Suomessakin käsi kädessä joka ei ole tuttu näky niin Suomessa, tuon kyllä taas Suomi reissullamme huomasimme.  Leirintäalueella käsikkäin kuljimme me ja saksalaispariskunta. Miksi ei saisi näyttää tunteitaan? Sunnuntaisin järjestetään kaikenlaisia tapahtumia niin kuin tälläkin pyöräreissullamme törmäämme kajakki veneiden soutukilpailuihin. Ihmiset kannustivat kovasti kun seurasimme touhua joen toiselta puolen.

Välillä ihastelemme kukkasia.

Tässä taas aivan omat tie jalankulkioille ja pyöräilijöille.

Meillä oli kahvit mukana termospullossa. Kahvi maistui oikein hyvälle kera suklaapatukan puolessa välissä 25 kilometrin pyöräretkeämme. Emme pitäneet kiirettä vaan välillä istahdimme istumaan penkille, katselemaan ympärillemme ja nauttimaan elämän pienistä hetkistä jotka pitää osata löytää ja osata nauttia niistä. Tämä on sitä elämän parasta laatuaikaa.

Tonavan pinta on vähän tavallista korkeammalla ja näkee joessa olevia irto puita liikkeellä. Vesi on tavallista sameampaa.


Voimalaitoksen kuohut.


Suurin toiveeni olisi, että myös synnyinmaassani Suomessa valitsisi tämä rauha ja rauhallisuus sunnuntaisin. Kaupat olisivat kiinni ja naapuri ei häiritsisi ruohonleikkuullaan naapurinsa pyhärauhaa. Itsekkin sorruin tuohon touhotukseen lomareissullamme  mutta tuo touhotus tuntui vähän hassulta sunnuntaina. Ihmiset tarvitsevat yhden päivän viikossa rauhoittumiseen ja pelkään oleiluun, laatuajan viettämiseen läheistensä kanssa. Sillä on varmasti terveysvaikutuksiakin paljon ihmisen elämään.

Välillä mennään "puskatiellä".

 Tässä taas yksi syy lisää, miksi rakastan niin paljon tätä uutta kotimaatani.

Välillä sitten näin. Hyvin monenlaisissa maisemissa ajelimme Tonavan rannoilla.


 Mukavaa ja ikimuistoisa, heinäkuuta kaikille!

Soleil 

Ei kommentteja: